Avoimet paikkatietoaineistot – hyöty metsätaloudelle

Metsien kaukokartoitus, avoimet paikkatietoaineistot

Avoimet paikkatietoaineistot ovat digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla olevia aineistoja, joita kuka tahansa voi käyttää laajoin käyttöoikeuksin omiin tarkoituksiinsa. Avoimen tiedon hyödyntäminen mitä keksiliäimmissä sovelluksissa on noussut viime vuosina jopa trendi-ilmiöksi, kun olemassa olevalle tiedolle on kehitetty hyödyllistä käyttöä. Vapaasti saatavilla olevat aineistot on kerätty kattavasti Avoindata.fi-palveluun, jossa voi tarkemmin perehtyä avoimeen tietoon ja sen käyttöön.


Avoimet paikkatietoaineistot metsäalalla

  • Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta löytyvät mm. uusimmat maasto- ja peruskartat, ilmakuvat, sekä laserkeilauksella tuotettu maanpinnan korkeusmalli.
  • Luonnonvarakeskus tuottaa valtakunnan metsien inventoinnin oheistuotteena yhteensä 44 erilaista puustoa ja kasvupaikkaa kuvaavaa teemakarttaa. Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy täältä.
  • Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä palvelusta löytyvät mm. luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, luonnonsuojeluohjelma-alueet ja Natura 2000 -alueet, jotka tulee huomioida metsien käsittelyssä.
  • Museoviraston ylläpitämä kulttuuriperintökohteiden paikkatieto löytyy osoitteesta muinaismuistot.info – metsäsertifiointi edellyttää huolehtimaan kiinteiden muinaismuistojen säilymisestä metsätalouden toimenpiteissä.
  • Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelusta löytyy esimerkiksi maalajeja kuvaava kartta, joka antaa hyödyllistä tietoa maaperän viljavuuden ennustamiseen.

Esimerkki avoimen paikkatiedon käytöstä

Avoimet paikkatietoaineistot muodostavat laajan, vapaasti käytettävän tietopankin, josta kuka tahansa voi jalostaa monenlaista käytännön toimintaa edistävää tietoa. Otetaan esimerkiksi äskettäin julkaistu tutkimusartikkelini, jossa keskityin kehittämään menetelmiä metsämaan kantavuuden ennustamiseen.

Aiemman tutkimustiedon perusteella metsämaahan syntyvät pysyvät painaumat, joissa maaperä leikkautuu, heikentävät puuston kasvua merkittävästi seuraavien 5-10 vuoden aikana. Ruotsalaistutkimuksen mukaan harvennushakkuussa syntyvät korjuuvauriot saattavat vähentää päätehakkuussa kertyvää jalostettavan puutavaran määrää jopa 14 %.

Tutkimukseni tavoitteena oli kehittää suomalaisen puunkorjuun kestävyyttä ja kustannustehokkuutta. Kun hakkuukoneen ja ajokoneen painuminen voidaan ennustaa luotettavasti, hakkuut voidaan ajoittaa paremmin, mikä säästää yrittäjien korjuukustannuksia ja vähentää puiden juuristoon kohdistuvia vaurioita. Lisäksi maaperän kantavuutta kuvaava kartta auttaa kuljettajia välttämään heikosti kantavilla alueilla ajamista.

Leimikot kartalla, avoimet paikkatietoaineistot
Tutkimusta varten kartoitettiin maaperään syntyneet korjuuvauriot yhteensä 19 eri leimikosta, jotka sijaitsivat Uudellamaalla 12 eri työmaalla. Taustakarttojen (C) Maanmittauslaitos.

Laserkeilaus tunnistaa kosteat alueet

Tutkimuksessa havaittiin, että avoimet paikkatietoaineistot ovat erinomainen tietolähde maaperän korjuukelpoisuuden ennustamiseen. Erityisesti laserkeilausaineistosta tuotettu maanpinnan korkeusmalli osoitti tehokkuutensa veden virtaussuuntien mallintamisesta. Korkeusmallin tuotantoa on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.

Metsien kaukokartoitus, avoimet paikkatietoaineistot
Laserkeilausinventointi tiedon keruusta tiedon tulkintaan ja käyttöön. Tällä vuosikymmenellä lentokoneesta tehtävä laserkeilaus on korvannut maastossa tehtävän metsien mittauksen valtamenetelmänä. Laserkeilausaineistosta saadaan tulkittua esimerkiksi tarkat mallit sekä maanpinnan että puiden latvusten tasosta. Kuvan (C) Carbomap.

Paikkatietoanalyysi tuottaa uutta tietoa

Yhdistämällä eri aineistoista saatavia tietoja, voidaan luoda täysin uutta tietoa. Tutkimuksessa tein logistiseen regressioon perustuvan mallin, jolla selitettiin metsätraktorin aiheuttamia vauriokohtia paikkatietoaineistoista saatavien tietojen avulla. Laserkeilauksen lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen keräämästä maaperäkartasta havaittiin olevan hyötyä korjuuvaurioiden mallintamisessa. Mallin avulla laskettiin riskikartta maaperävaurion syntymiselle:

Avoimet paikkatietoaineistot, maaperävaurion riskikartta
Tutkimuksen perusteella laskettu maaperävaurioiden riskikartta Nummelassa sijainneelle leimikolle (alempi kuva). Kohdat, joihin vesi kerääntyy, voidaan tunnistaa laserkeilauksen avulla tehokkaasti (riskialttiit kohdat näkyvät kartassa tummemmalla värillä). Kyseisestä kartasta olisi jo tällaisenaan hyötyä puunkorjuun suunnitteluun.

Lue lisää ja ota kantaa

Laserkeilaus on tämän hetkin kuumin työväline metsien kaukokartoituksessa, ja viittaamani tutkimus on yksi todiste lisää sen tehokkuudesta luonnonvarojen kartoituksessa. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ja -havainnot löytyvät tulevan väitöskirjani osajulkaisusta*, jonka tiivistelmä on avoimesti luettavissa Scandinavian Journal of Forest Research -lehden sivuilla. Pyydettäessä lähetän asiasta kiinnostuneille myös pdf:n koko jutusta (katso yhteystiedot).

Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Jari Vauhkonen, Timo Melkas & Markus Holopainen. 2017. Airborne LiDAR-derived elevation data in terrain trafficability mapping. Scandinavian Journal of Forest Research.


Jaa kommettikenttään ajatuksesi! Mihin muihin metsäisiin sovelluksiin avoimet paikkatietoaineistot tuovat lisäarvoa? Alla olevassa videossa on esitetty muutamia käyttökohteita pistemäiselle tiedolle, jollaista laserkeilaus tuottaa.

Uuden vuoden toive: kestävä metsänhoito

Metsäkumppani on olemassa, jotta suomalaisten metsiä hoidettaisiin pitkäjänteisesti, metsänomistajan arvojen ja elämäntilanteen mukaisesti. Metsänhoidon tulee olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Hyvin hoidettu taimikko on tuottava investointi tulevaisuuteen. Kiikoinen, 27.12.2016.

Metsän taloudellinen merkitys

Metsänomistaja: oletko koskaan pohtinut, mitä metsätila merkitsee sinulle taloudellisesti? Osa metsänomistajista korostaa enemmän metsästä saatavia puunmyyntituloja, ja toisille metsätilan antama taloudellinen turva on tärkeämpää. Metsällä onkin monipuolinen taloudellinen merkitys, sillä puunmyyntituloilla voit ostaa vaikka auton tai lomamatkan, ja samalla metsätilan arvosta noin 60 % käy vakuutena esimerkiksi asuntolainalle.

Kestävään metsätalouteen kuuluu, että metsätila säilytetään taloudellisesti tuottavana myös tulevaisuudessa. Huolehdi ajoissa taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta, jotta puiden kasvu säilyy hyvänä. Metsätilan arvo kasvaa varmasti ja nopeasti tehtyjen metsänhoitotöiden ansiosta, vaikka investointien tuotto ei realisoidu lisääntyneinä puunmyyntituloina vielä tällä vuosikymmenellä.

Metsänhoitoa luonnon ehdoilla

Monimuotoinen metsäluonto, kaunis maisema ja runsaat virkistyskäyttömahdollisuudet ovat useimmille meistä tärkeitä metsään liittyviä arvoja. Metsänhoidon taloudellisten ja luonnonsuojelullisten tavoitteiden välillä on aina löydettävissä metsänomistajan arvomaailmaan sopiva kompromissi.

Omassa metsätaloudessani olen tehnyt jo vuosien ajan ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tällöin muun muassa metsätuhojen riski pienenee, koska monimuotoinen metsä on kestävämpi ja vastustuskykyisempi tuhonaiheuttajia vastaan kuin yhden puulajin metsä. Monimuotoisessa metsässä elää esimerkiksi kuusikoissa laajoja metsätuhoja aiheuttavan kirjanpainajan luontaisia vihollisia, jotka rajoittavat hyönteistuhojen syntymistä pitämällä kirjanpainajakannat kurissa.

Tekopökkelöt vuoden 2016 trendi-ilmiö metsänhoidossa

Säästöpuiden jättäminen hakkuiden yhteydessä on yksi näkyvimmistä ja keskeisimmistä keinoista lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Pieniä alueita tai puuryhmiä rajataan kokonaan metsätalouden ulkopuolelle säästöpuustoksi, joka ensin vanhenee, sitten kuolee ja lopulta lahoaa metsään tarjoten jokaisessa vaiheessa sopivan elinympäristön useille joko kuolevasta tai lahoavasta puusta riippuvaisille lajeille.

Seuraamani metsäalan keskustelun perusteella vuoden 2016 ”luonnonhoitotrendiksi” vaikutti nousevan tekopökkelöiden tekeminen. Ylhäällä olevassa kuvassa näkyy Joutsijärven ulkoilureitin varteen tehtyjä tekopökkelöitä (kuvattu 4.7.2016, (c) Mikko Niemi). Tekopökkelöt lisäävät nopeasti järeän lahopuun määrää metsässä, mistä hyötyvät monet sammalet, sienet, hyönteiset, hyönteisiä syövät eläimet sekä pystylahopuuhun pesiytyvät tiaiset ja kolopesijät. Uutisen mukaan myös MTK ja Energiateollisuus ry aloittivat myös mielenkiintoisen yhteistyön tekopökkelöiden tekemisestä sähkölinjojen viereen.

Ulkoilureittien säilyttäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaalisesti kestävään metsänhoitoon (PEFC-sertifioinnin kriteeri). Pitkospuut Joutsijärven ulkoilureitillä, 4.7.2016.

Miten varmistaa, että metsä voi hyvin?

Metsäammattilaiset ovat keskeisessä roolissa kestävän metsänhoidon toteutumisessa. Ammattilaisten vastuulla on tarjota metsänomistajalle ratkaisuja hänen taloudellisten ja luonnonsuojelullisten tavoitteidensa yhteensovittamiseen.

Tunnen erilaisten metsänhoitotöiden ja hakkuiden vaikutukset puuston kehitykseen ja metsätalouden kannattavuuteen. Lisäksi hallitsen PEFC- ja FSC-sertifiointikriteerien metsänhoidolle asettamat vaatimukset, joiden tavoitteena on varmistaa metsänhoidon säilyminen niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävänä. Osallistun myös WWF:n Metsähaasteeseen tarjoamalla luonnonsuojelullisia arvoja painottaville metsänomistajille WWF:n metsänhoito-oppaan mukaista metsänhoitoa.

Metsäpalvelua asiakas edellä

Arvostan ihmisiä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan omasta osaamisestaan toimivaa liiketoimintaa. Hämmästelen, miten yrittäjät oikein ehtivät varsinaisen asiantuntijatyön ohella hoitaa tuotteidensa markkinoinnin ja myynnin. Olisiko minusta samaan?

Yrittäjyydessä minua kiehtovat erityisesti vapaus ja vastuu tehdä asiat parhaaksi katsomallani tavalla. Haluan antaa toiminnassani tilaa luovuudelle ja persoonallisuudelle – yrittäjänä voin esimerkiksi tarjota asiakkailleni unelmieni mukaisen palvelukokemuksen.

Tervetuloa epävarmuus!

Menneenä kesänä hankin liiketoimintaosaamista Suomen Yrittäjäopiston järjestämästä kahden kuukauden mittaisesta yrittäjyyspajasta, jossa sain erinomaisen mahdollisuuden kehittää omaa yritysideaani. Heti kurssin alussa sain kuulla kaunistelemattoman totuuden yrittäjän elämästä: ”Tervetuloa epävarmuus!”

Kyseinen totuus vaivasi minua useina öinä, kun pohdin seuraavaa siirtoani työelämässä. Kova motivaatio omaan bisnekseen ja usko omaan ammattitaitoon veivät kuitenkin lopulta voiton epävarmuudesta.

Yrityksen nimi

Yrityksen nimen keksiminen oli yksi haastavimmista yrityksen perustamisen vaiheista. Useiden ideariihien jälkeen syntyi Metsäkumppani – asiakaslähtöinen, luotettava ja riippumaton asiantuntija, joka huolehtii metsänhoidosta metsänomistajan arvojen mukaisesti.

Metsäpalvelu Metsäkumppani - metsänomistajan luotettavin

Kaupparekisterissä kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kivuttomasti kuin olin toivonut, sillä Kaupparekisterin mukaan toiminimeni oli vaarassa sekoittua Mikkelissä toimivaan puunkorjuuyritykseen nimeltä HL-Metsäkumppanit Oy. Sain kuitenkin kyseiseltä yritykseltä suostumuksen rekisteröidä Metsäkumppanin Kaupparekisteriin. Kiitos!

Katse eteenpäin

Juna on nyt liikkeellä – ensimmäiset tarjoukset on hyväksytty. Aina tulevaisuus ei näyttäydy yhtä kirkkaana kuin tässä Maltalla otetussa kuvassa. Katson siitä huolimatta päivä kerrallaan luottavaisin mielin eteenpäin.

Tutustu tarjontaan ja ota yhteyttä, jos tarvitset Metsäkumppania!


PS. Mikon metsä -blogin artikkelit on siirretty tälle sivustolle, jossa bloggaaminen tulee jatkumaan. Kiitos lukijoille ja tsemppaajille! Olen saanut blogiteksteistäni uskomattoman hienoa palautetta! 🙂

Metsäkumppanilla OP-Lastun komein rusetti!

Keskiviikko 19.10.2016.

Mikko osallistui Osuuspankin järjestämään Lastu-tapahtumaan, jossa keskusteltiin muun muassa metsänomistajien nykyistä asiakaslähtöisemmän palvelun tarpeellisuudesta. Päälimmäiseksi muistoksi tapahtumasta jäi Twitter-kansan antama kunniamaininta miesten parhaasta pukukoodista!

 

Puun käyttö, käsityö, miesten pukeutuminen

Mihin kaikkeen puu taipuu?

Perjantai 2.9.2016. Puu on mukana elämässäni monella tavalla. Keitän aamupuuron kaurahiutaleista, jotka on pakattu puusta tehtyyn kartonkiin. Nautin aamiaisen puisella pöydällä katsellen samalla teettämiäni valokuvia, jotka on painettu puusta tehdylle paperille. Pukeutuessani puu on läsnä kaapeissa ja henkareissa. Muistan myös kuulleeni, että puukuiduista voisi tehdä vaatteita, mutta minun vaatekaapistani sellaisia ei taida vielä löytyä. Mitähän muuta puusta voitaisiin tehdä?

Paras tapa päivittää omat tiedot uusimmista puuhun liittyvistä suomalaisista keksinnöistä on hypätä Helsingistä Espoon bussiin numero 102, sillä useimmat teknologiset innovaatiot syntyvät ja kasvavat Otaniemessä. Suuntasin Uusi puu -hankkeen järjestämään näyttelyyn ja seminaariin, jossa puunjalostukseen erikoistuneet tutkijat ja yrittäjät esittelivät uusimpia saavutuksiaan.

Puinen tulevaisuus

Puulla, kuten myös muilla uusiutuvilla materiaaleilla, tulee olemaan äärettömän tärkeä rooli Maapalloa vaivaavan kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen takia tuotteiden ja palveluiden tulee olla älykkäitä ja kierrätettäviä. Millaista arkea sitten elämme vuosien ja vuosikymmenten päästä? Kokosin alle pienen otoksen seminaarissa tekemistäni johtopäätöksistä:

  • Ruoka pakataan entistä useammin uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin kierrätettäviin pakkauksiin, jotka sopivat myös kiireiseen elämäntapaan. Mukaan ostettavien ruoka-annosten suunnitteluun ja ympäristöjälkeen kiinnitetään paljon huomiota.
  • Kaupan kassalla tuotteet pakataan muovipussin sijaan puusta tehtyihin kasseihin, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettäviä ja uudelleen käytettäviä.
  • Puusta valmistetaan erilaisia terveystuotteita. Esimerkiksi kuusesta on onnistuttu valmistamaan lääkeaine, joka parantaa miesten eturauhasvaivat.
  • Puussa olevaa ligniiniä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Uusi puu -hankkeen näyttelyssä oli esillä muffinsseja, joissa kananmuna oli korvattu ligniinillä. Linkkiä klikkaamalla löytyy mielenkiintoinen katsaus ligniinin käyttöön.

 

”Suomalaisten kyvyt ja resurssit kohtaavat maailman huutavimmat tarpeet.” – ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Aika näyttää, mitä tänä keväänä istutetusta männystä valmistetaan vuosikymmenten päästä.
Aika näyttää, mitä tänä keväänä istutetusta männystä valmistetaan vuosikymmenten päästä.

 

Uskon, että erityisesti Papticin puukuituisilla kasseilla on valtava potentiaali tehdä maailmasta parempi paikka elää. Toissavuonna asuin kolme kuukautta Nairobissa, jossa kauhistelin valtavaa muoviroskan määrä, joka kertyi pienistäkin kauppaostoksista. Maailman meret odottavat puukuituisia kasseja kuin Kuuta nousevaa.

Ylipäätään puhtaalla teknologialla on lähivuosina edessään miljardien markkinat. Tämän vuoksi on tärkeää, että arvokkaita metsiämme hoidetaan kestävästi ja tavoitteellisesti! Itse haluan tehdä työtä juuri puuperäisten tuotteiden elinkaaren alkupään, eli metsän hyväksi. Oli kuitenkin erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä ketjun loppupäähän kuuluu.

Ilmiselvästi Suomi seisoo edelleen vahvasti puujaloilla!

Kuutamoretki Harakan saarelle

Torstai 25.8.2016. Taiteiden yötä odotellessa on sopiva aika kirjoittaa viime viikolla kokemastani rupikonnien yöstä. Elämyksen tarjoili Harakan saarella sijaitseva luontokeskus, joka järjestää kesäöisin vierailijoille opastettuja täydenkuun rupikonnaretkiä. Kun tällainen mainos sattui silmään, ei tilaisuutta voinut mitenkään jättää käyttämättä!

Harakan saari

Harakan saari edustaa helsinkiläistä lähiluontoa parhaimmillaan, sillä se sijaitsee Kaivopuiston edustalla vain muutaman minuutin venematkan päässä mantereelta. Aiemmin puolustusvoimien käytössä ollut saari on nykyisin avoinna vierailijoille. Saaren kasvi- ja perhoslajisto ovat poikkeuksellisen runsaita ja monipuolisia, minkä lisäksi saarella pääsee tutustumaan erilaisiin uusiutuvan energian lähteisiin.

Kuten kaikkialla Helsingissä, myös Harakan saarella valkoposkihanhet ovat yleisimpiä tavattavia lintulajeja.
Kuten kaikkialla Helsingissä, myös Harakan saarella valkoposkihanhet ovat yleisimpiä tavattavia lintulajeja.

Saarella sijaitseva luontokeskus tarjoaa kaikille luonnontutkijoille, lapsille ja lapsenmielisille paljon mielenkiintoista kokeiltavaa! Vierailimme Annan kanssa Harakassa jo heinäkuussa, jolloin tutkimme mikroskoopilla erilaisia Suomenlahdessa eläviä vesikirppuja ja yritimme lentää isoilla siivillä. Samalla vierailulla ystävällinen, runsaasti tatuoitu entinen merimies tuli kertomaan meille saareen liittyvistä tarinoista. Esimerkiksi näyttelijäsuuruus Tauno Palo liittyi mielenkiintoisella tavalla saaren historiaan.

Rupikonnien yö

Yhteysvene lähti matkaan Ullanlinnan laiturista sateisena perjantai-iltana klo 22. Lyhyen merimatkan jälkeen sadetta uhmaavan joukon otti vastaan kaksi biologia: toisen erikoisosaamista olivat hyönteiset ja toisen matelijat. Kävelimme ylös saaren rinnettä taskulamput maahan suunnattuina, jotta emme astuisi pimeässä kuljeskelevien rupikonnien päälle. Varotoimi osoittautuikin hyvin tarpeelliseksi, sillä konnat eivät välittäneet ihmisistä juuri lainkaan.

Taivas selkeni illan hämärtyessä, kuten merellä usein tapahtuu. Tapasimme matkalla kymmeniä rupikonnia sekä useita sammakoita. Lisäksi oppaat esittelivät kierroksen aikana saarella tehtäviä hyönteistutkimuksia. Menomatkalla olin haaveillut kuvaavani saaren huipulta täysikuun Helsingin kattojen yläpuolella, mutta pilvien takia se jäi tällä kertaa haaveeksi. Täysikuu valaisi matkaa vasta takaisin kotiovelle päästyämme.

Harakan saarella voi ihailla upeaa saaristoluontoa aivan kaupungin kupeessa. Kaupunkilaisten lähiluontoa parhaimmillaan!
Harakan saarella voi ihailla upeaa saaristoluontoa aivan kaupungin kupeessa. Kaupunkilaisten lähiluontoa parhaimmillaan!

Polku omaan metsään

Kesäkuu 2011. Kotiseudullani Kiikoisissa tuli myyntiin 14 hehtaarin metsätila. Olin ollut kiinnostunut myytävistä tiloista jo jonkin aikaa, joten havaitsin uuden myyntikohteen nopeasti. Pikainen käynti tilalla kertoi välittömästi, että kyseessä oli juuri etsimäni kaltainen, hoitamaton, runsaspuustoinen ja sopivan kokoinen metsäpalsta. Soitto kaupan välittäjälle, uusi tilakäynti mittavälineiden kanssa, huolelliset kannattavuuslaskelmat, soitto pankkiin, ja elämäni siihen asti suurin ostopäätös oli tehty. Minusta tuli metsänomistaja.

Tarkastuskäynnillä

Kuusentaimi on kärsinyt alkukesän kylmistä öistä ja tämän kesän kasvu jää pieneksi.
Kuusentaimi on kärsinyt alkukesän kylmistä öistä ja tämän kesän kasvu jää pieneksi.

Elokuu 2016. Raivaussaha on käynyt metsässä ahkerasti viimeisten vuosien aikana ja kiireisimmät metsänhoitotyöt on tehty. Harvennetut metsät kasvavat kohisten ja taimikot voivat hyvin, lukuun ottamatta hallan aiheuttamia vähäisiä vaurioita, joista puut todennäköisesti toipuvat nopeasti. Keskityn ihailemaan oman käden jälkiä ja suunnittelemaan seuraavia hakkuita, sekä keräämään siinä sivussa kantarellikastikkeen ainekset kokoon.

Parasta oppia

Metsänhoitajan opinnot ja oman metsäomaisuuden hoitaminen ovat olleet loistava oppimismahdollisuus suomalaiseen metsätalouteen: teoria ja käytäntö ovat yhdistyneet erittäin vahvasti. Puukauppojen, kirjanpidon ja verosuunnittelun itsenäinen opettelu otti aikansa, mutta auttoi kehittämään metsätilaan liittyvää päätöksentekoa ja oman metsänomistuksen kannattavuutta. Tällä hetkellä pohdiskelen oman yritystoiminnan rakentamista tämän osaamisen varaan.

Tarvitsetko metsäasiantuntijaa?

Tämä oli vasta pintaraapaisu metsänomistukseeni, ja aion jakaa ajatuksiani metsänhoidosta tänne myös jatkossa. Auttaisin mielelläni myös muita metsänomistajia metsätilan hallintaan liittyvissä haasteissa. Missä tilanteissa sinä tarvitsisit osaavaa metsäalan ammattilaista? Mistä asioista toivoisit minun kirjoittavan blogiini? Kommentoi kirjoitusta tai lähetä viesti!

Pari vuotta sitten harvennettu männikkö. Kasvupaikka on männylle turhan rehevä, joten tulevat harvennukset tullaan tekemään pienempiä, hyvälaatuisia kuusia suosien.
Pari vuotta sitten harvennettu männikkö. Kasvupaikka on männylle turhan rehevä, joten tulevat harvennukset tullaan tekemään pienempiä, hyvälaatuisia kuusia suosien.

Suunnistusta ja sienimaniaa

Oli tuulinen tiistai-ilta. Minut oli jälleen pyydetty vahvistukseksi Arbonautin suunnistusjoukkueeseen Firmaliigan tämän syksyn ensimmäiseen osakilpailuun. Odotettavissa olivat mahtavat maastot ja haastavat suunnistusradat Nuuksion kansallispuistossa, jonne suunnistajat pääsevät kilpailemaan hyvin harvoin.

Rastit hukassa

Syksyinen juoksukunto oli viritelty esiin jo parin edellisen viikon aikana, ja odotukset omaa suoritusta kohtaan olivat korkealla. Tällaisen lähtöasetelman seuraus lienee kaikille suunnistajille ilmiselvä: jalat veivät miestä kovaa vauhtia Nuuksion upeissa maisemissa, kunnes pää tajusi toistuvasti hukanneensa miehen sijainnin. Heti ensimmäisellä rastivälillä oli vaikeuksia, ja toista rastia lähestyessäni tuli jo iso virhe. Sen jälkeen mieli malttoi hetkeksi keskittyä rastien huolelliseen lähestymiseen, kunnes kuudennelle rastille piti taas juosta liian kovaa ja tehdä valtava virhe.

Sienimanian synty

Suunnistuskilpailusta ei siis jäänyt juurikaan kehuttavaa. Maalissa harmittelin heikon suorituksen lisäksi sitä, että olisipa edes ollut muovipussi mukana, jotta olisin saanut kerättyä matkalle osuneet kantarellit ja suppilovahverot kotiin vietäviksi. Joukkuekaverini oli nähnytkin yhden vanhemman suunnistajan kantavan mukanaan isoa sienikassia. Nuuksion hikinen tiistai-ilta jätti minuun jälkensä: näille sieniapajille olisi vielä päästävä!

Päivän sienisaalis: lampaankääpiä, suppilovahveroita, mustatorvisieniä ja kantarelleja.
Päivän sienisaalis: lampaankääpiä, suppilovahveroita, mustatorvisieniä ja kantarelleja.

Ihana vapaus

Oli aurinkoinen, mutta sateen uhkaama torstaipäivä. Olen onnellinen, kun saatoimme lähteä Annan kanssa keskellä päivää ajamaan kohti Haukkalammen majaa Nuuksiossa. Mukana oli tiistai-illan suunnistuskartta, josta olin arvioinut omien muistikuvieni perusteella parhaat sienipaikat. Suuntasimme näin ollen kauas Nuuksion vilkkaimmista ulkoilupoluista, eri suuntaan kuin useimmat Haukkalammen majalle tulevat sienestäjät.

Mieletön saalis

Sieniretki ei kuitenkaan edennyt lainkaan alustavan suunnitelman mukaan. Emme edes päässeet suunnitellulle alueelle asti, kun mahtavia sienikätköjä paljastui metsästä toinen toisensa perään: mustatorvisienien peittämiä notkelmia, suppilovahveroiden valtaamia kallioiden reunoja, valtavien lampaankääpien asuttama varjoisa metsä sekä kantarelleja kaikkialla. Kolmessa tunnissa keräsimme sienisaaliin, josta riittää syötävää, jaettavaa ja säilöttävää pitkäksi aikaa. Uskomaton Nuuksion kansallispuisto!

Erämaan rauhaa pääkaupunkiseudun kupeessa. Mustalammen nuotiopaikalle oli mukava pysähtyä paistamaan makkaraa ja ihailemaan maisemaa onnistuneen sieniretken jälkeen.
Erämaan rauhaa pääkaupunkiseudun kupeessa. Mustalammen nuotiopaikalle oli mukava pysähtyä paistamaan makkaraa ja ihailemaan maisemaa onnistuneen sieniretken jälkeen.

Ensiaskeleet

Tervetuloa uuteen blogiini! Aion kirjoittaa tänne luontokokemuksistani sekä avata ajatuksiani erityisesti metsätalouteen ja luontoretkeilyyn liittyen. Lisäksi toivon, että blogin kirjoittaminen auttaisi minua löytämään kiinnostavia haasteita myös työelämässä. Tällä hetkellä tunnen olevani kuin kesän (toistaiseksi) parhaassa luontokuvassani oleva minkinpoikanen: mietin seuraavaa siirtoani!

Minkkiemon vaikea valinta

Kesäkuun lopulla pääsin todistamaan jännittävää selviytymistaistelua, kun uhatuksi tullut minkkiemo joutui vaikean valinnan eteen. Minkkiperhe yritti pesiytyä mökkirantaan, joten päätimme ajaa emon ja poikaset pois, ettei kävisi kuten Yle:n pari vuotta vanhassa uutisessa. Myöhemmin selvisi, että huoli oli todellinen, koska kyseisen mökin edellinen omistaja oli naapurin mukaan joutunut uusimaan mökin lattian juuri minkin aiheuttamien hajuhaittojen takia. Minkkien pyytäminen ei sen sijaan tullut kyseeseen, koska naarasta, jolla on pesue, ei saa tappaa 1.5.–31.7.

Minkkien karkotus käynnissä!
Minkkien karkotus käynnissä!

Uhattu minkkiperhe, emo ja kolme pientä poikasta, taistelivat rantakivikossa ensin rannan suuntaisesti yrittäen aina välillä lähteä ulommas merelle. Emo kuitenkin joutui toteamaan, ettei se pystynyt aaltoilevassa meressä huolehtimaan samaan aikaan kaikista poikasista. Se halusi viedä poikaset merenlahden yli rauhallisemmalle rannalle, mutta matka ei onnistuisi samaan aikaan kolmen poikasen kanssa. Äidinvaistojen ohjaama emo teki raskaan valinnan: kaksi poikasta oli vietävä turvaan ja yhden oli jäätävä vaaralliselle rannalle odottamaan. Niinpä emo lähti epävakaasti viemään kahta poikasta meren yli, ja yksi poikanen jäi rantakivikkoon vikisemään peloissaan. Seurasin poikasen tuskaa ristiriitaisin tuntein. Tilanne rauhoittui väliaikaisesti, kun poikanen löysi suojapaikakseen turvallisen kivenkolon.

Katsojien mielenkiinto kohosi jälleen rohkean emon ja sitä piirittävien merilokkien palatessa näköpiiriin. Kenties lokit ymmärsivät äidinvaiston ohjaaman minkkiemon olevan valmis tekemään poikastensa vuoksi mitä tahansa, sillä ne eivät uskaltaneet hyökätä minkin kimppuun. Lopulta näytelmä sai minkkiperheen kannalta onnellisen lopun, kun emo onnistui pääsemään rantaan ja hakemaan myös viimeisen poikasen turvaan merenlahden toiselle puolelle.

Näytelmän jälkipuintia

Mitä tästä tapahtumasta pitäisi ajatella? Ensinnäkin minkki on vieraslaji, jonka on todettu olevan haitallinen Suomen alkuperäiselle lajistolle: erityisesti vesikolle ja ulkosaaristossa pesiville linnuille. Mökin rakenteiden suojeleminen minkin pesiytymiseltä oli perusteltua – toivottavasti emme kuitenkaan ajaneet niitä kenenkään mökkinaapurin riesaksi. Kesän kääntyessä elokuuhun pari minkkiloukkua olisivat kyllä paikallaan minkkikannan kasvun rajoittamiseksi ja alueen runsaan merilinnuston suojelemiseksi.

Seuraava siirto!

Mitä minkkiemon toiminnasta voisi oppia? Tehtyjä virheitä on turha jäädä murehtimaan – emo saattoi todeta pesäpaikan valinnan virheelliseksi, mutta sen katse kääntyi nopeasti seuraavaan liikkeeseen. Sama asia esiintyy hyvin konkreettisesti esimerkiksi shakkipelissä: huonosta siirrosta voi kyllä oppia, mutta samassa pelissä sitä ei koskaan saa anteeksi. Shakkipeli jatkuu aina laudalla olevasta tilanteesta, jossa pyritään löytämään paras mahdollinen, pitkän tähtäimen tavoitteita edistävä seuraava siirto.

Shakkilaudalla löydän hyvät siirrot nopeasti – nyt etsin seuraavaa siirtoa työelämässä!