Avoimet paikkatietoaineistot – hyöty metsätaloudelle

Metsien kaukokartoitus, avoimet paikkatietoaineistot

Avoimet paikkatietoaineistot ovat digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla olevia aineistoja, joita kuka tahansa voi käyttää laajoin käyttöoikeuksin omiin tarkoituksiinsa. Avoimen tiedon hyödyntäminen mitä keksiliäimmissä sovelluksissa on noussut viime vuosina jopa trendi-ilmiöksi, kun olemassa olevalle tiedolle on kehitetty hyödyllistä käyttöä. Vapaasti saatavilla olevat aineistot on kerätty kattavasti Avoindata.fi-palveluun, jossa voi tarkemmin perehtyä avoimeen tietoon ja sen käyttöön.


Avoimet paikkatietoaineistot metsäalalla

  • Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta löytyvät mm. uusimmat maasto- ja peruskartat, ilmakuvat, sekä laserkeilauksella tuotettu maanpinnan korkeusmalli.
  • Luonnonvarakeskus tuottaa valtakunnan metsien inventoinnin oheistuotteena yhteensä 44 erilaista puustoa ja kasvupaikkaa kuvaavaa teemakarttaa. Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy täältä.
  • Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä palvelusta löytyvät mm. luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, luonnonsuojeluohjelma-alueet ja Natura 2000 -alueet, jotka tulee huomioida metsien käsittelyssä.
  • Museoviraston ylläpitämä kulttuuriperintökohteiden paikkatieto löytyy osoitteesta muinaismuistot.info – metsäsertifiointi edellyttää huolehtimaan kiinteiden muinaismuistojen säilymisestä metsätalouden toimenpiteissä.
  • Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelusta löytyy esimerkiksi maalajeja kuvaava kartta, joka antaa hyödyllistä tietoa maaperän viljavuuden ennustamiseen.

Esimerkki avoimen paikkatiedon käytöstä

Avoimet paikkatietoaineistot muodostavat laajan, vapaasti käytettävän tietopankin, josta kuka tahansa voi jalostaa monenlaista käytännön toimintaa edistävää tietoa. Otetaan esimerkiksi äskettäin julkaistu tutkimusartikkelini, jossa keskityin kehittämään menetelmiä metsämaan kantavuuden ennustamiseen.

Aiemman tutkimustiedon perusteella metsämaahan syntyvät pysyvät painaumat, joissa maaperä leikkautuu, heikentävät puuston kasvua merkittävästi seuraavien 5-10 vuoden aikana. Ruotsalaistutkimuksen mukaan harvennushakkuussa syntyvät korjuuvauriot saattavat vähentää päätehakkuussa kertyvää jalostettavan puutavaran määrää jopa 14 %.

Tutkimukseni tavoitteena oli kehittää suomalaisen puunkorjuun kestävyyttä ja kustannustehokkuutta. Kun hakkuukoneen ja ajokoneen painuminen voidaan ennustaa luotettavasti, hakkuut voidaan ajoittaa paremmin, mikä säästää yrittäjien korjuukustannuksia ja vähentää puiden juuristoon kohdistuvia vaurioita. Lisäksi maaperän kantavuutta kuvaava kartta auttaa kuljettajia välttämään heikosti kantavilla alueilla ajamista.

Leimikot kartalla, avoimet paikkatietoaineistot
Tutkimusta varten kartoitettiin maaperään syntyneet korjuuvauriot yhteensä 19 eri leimikosta, jotka sijaitsivat Uudellamaalla 12 eri työmaalla. Taustakarttojen (C) Maanmittauslaitos.

Laserkeilaus tunnistaa kosteat alueet

Tutkimuksessa havaittiin, että avoimet paikkatietoaineistot ovat erinomainen tietolähde maaperän korjuukelpoisuuden ennustamiseen. Erityisesti laserkeilausaineistosta tuotettu maanpinnan korkeusmalli osoitti tehokkuutensa veden virtaussuuntien mallintamisesta. Korkeusmallin tuotantoa on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.

Metsien kaukokartoitus, avoimet paikkatietoaineistot
Laserkeilausinventointi tiedon keruusta tiedon tulkintaan ja käyttöön. Tällä vuosikymmenellä lentokoneesta tehtävä laserkeilaus on korvannut maastossa tehtävän metsien mittauksen valtamenetelmänä. Laserkeilausaineistosta saadaan tulkittua esimerkiksi tarkat mallit sekä maanpinnan että puiden latvusten tasosta. Kuvan (C) Carbomap.

Paikkatietoanalyysi tuottaa uutta tietoa

Yhdistämällä eri aineistoista saatavia tietoja, voidaan luoda täysin uutta tietoa. Tutkimuksessa tein logistiseen regressioon perustuvan mallin, jolla selitettiin metsätraktorin aiheuttamia vauriokohtia paikkatietoaineistoista saatavien tietojen avulla. Laserkeilauksen lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen keräämästä maaperäkartasta havaittiin olevan hyötyä korjuuvaurioiden mallintamisessa. Mallin avulla laskettiin riskikartta maaperävaurion syntymiselle:

Avoimet paikkatietoaineistot, maaperävaurion riskikartta
Tutkimuksen perusteella laskettu maaperävaurioiden riskikartta Nummelassa sijainneelle leimikolle (alempi kuva). Kohdat, joihin vesi kerääntyy, voidaan tunnistaa laserkeilauksen avulla tehokkaasti (riskialttiit kohdat näkyvät kartassa tummemmalla värillä). Kyseisestä kartasta olisi jo tällaisenaan hyötyä puunkorjuun suunnitteluun.

Lue lisää ja ota kantaa

Laserkeilaus on tämän hetkin kuumin työväline metsien kaukokartoituksessa, ja viittaamani tutkimus on yksi todiste lisää sen tehokkuudesta luonnonvarojen kartoituksessa. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ja -havainnot löytyvät tulevan väitöskirjani osajulkaisusta*, jonka tiivistelmä on avoimesti luettavissa Scandinavian Journal of Forest Research -lehden sivuilla. Pyydettäessä lähetän asiasta kiinnostuneille myös pdf:n koko jutusta (katso yhteystiedot).

Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Jari Vauhkonen, Timo Melkas & Markus Holopainen. 2017. Airborne LiDAR-derived elevation data in terrain trafficability mapping. Scandinavian Journal of Forest Research.


Jaa kommettikenttään ajatuksesi! Mihin muihin metsäisiin sovelluksiin avoimet paikkatietoaineistot tuovat lisäarvoa? Alla olevassa videossa on esitetty muutamia käyttökohteita pistemäiselle tiedolle, jollaista laserkeilaus tuottaa.