Avoimet paikkatietoaineistot – hyöty metsätaloudelle

Metsien kaukokartoitus, avoimet paikkatietoaineistot

Avoimet paikkatietoaineistot ovat digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla olevia aineistoja, joita kuka tahansa voi käyttää laajoin käyttöoikeuksin omiin tarkoituksiinsa. Avoimen tiedon hyödyntäminen mitä keksiliäimmissä sovelluksissa on noussut viime vuosina jopa trendi-ilmiöksi, kun olemassa olevalle tiedolle on kehitetty hyödyllistä käyttöä. Vapaasti saatavilla olevat aineistot on kerätty kattavasti Avoindata.fi-palveluun, jossa voi tarkemmin perehtyä avoimeen tietoon ja sen käyttöön.


Avoimet paikkatietoaineistot metsäalalla

  • Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta löytyvät mm. uusimmat maasto- ja peruskartat, ilmakuvat, sekä laserkeilauksella tuotettu maanpinnan korkeusmalli.
  • Luonnonvarakeskus tuottaa valtakunnan metsien inventoinnin oheistuotteena yhteensä 44 erilaista puustoa ja kasvupaikkaa kuvaavaa teemakarttaa. Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy täältä.
  • Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä palvelusta löytyvät mm. luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet, luonnonsuojeluohjelma-alueet ja Natura 2000 -alueet, jotka tulee huomioida metsien käsittelyssä.
  • Museoviraston ylläpitämä kulttuuriperintökohteiden paikkatieto löytyy osoitteesta muinaismuistot.info – metsäsertifiointi edellyttää huolehtimaan kiinteiden muinaismuistojen säilymisestä metsätalouden toimenpiteissä.
  • Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-palvelusta löytyy esimerkiksi maalajeja kuvaava kartta, joka antaa hyödyllistä tietoa maaperän viljavuuden ennustamiseen.

Esimerkki avoimen paikkatiedon käytöstä

Avoimet paikkatietoaineistot muodostavat laajan, vapaasti käytettävän tietopankin, josta kuka tahansa voi jalostaa monenlaista käytännön toimintaa edistävää tietoa. Otetaan esimerkiksi äskettäin julkaistu tutkimusartikkelini, jossa keskityin kehittämään menetelmiä metsämaan kantavuuden ennustamiseen.

Aiemman tutkimustiedon perusteella metsämaahan syntyvät pysyvät painaumat, joissa maaperä leikkautuu, heikentävät puuston kasvua merkittävästi seuraavien 5-10 vuoden aikana. Ruotsalaistutkimuksen mukaan harvennushakkuussa syntyvät korjuuvauriot saattavat vähentää päätehakkuussa kertyvää jalostettavan puutavaran määrää jopa 14 %.

Tutkimukseni tavoitteena oli kehittää suomalaisen puunkorjuun kestävyyttä ja kustannustehokkuutta. Kun hakkuukoneen ja ajokoneen painuminen voidaan ennustaa luotettavasti, hakkuut voidaan ajoittaa paremmin, mikä säästää yrittäjien korjuukustannuksia ja vähentää puiden juuristoon kohdistuvia vaurioita. Lisäksi maaperän kantavuutta kuvaava kartta auttaa kuljettajia välttämään heikosti kantavilla alueilla ajamista.

Leimikot kartalla, avoimet paikkatietoaineistot
Tutkimusta varten kartoitettiin maaperään syntyneet korjuuvauriot yhteensä 19 eri leimikosta, jotka sijaitsivat Uudellamaalla 12 eri työmaalla. Taustakarttojen (C) Maanmittauslaitos.

Laserkeilaus tunnistaa kosteat alueet

Tutkimuksessa havaittiin, että avoimet paikkatietoaineistot ovat erinomainen tietolähde maaperän korjuukelpoisuuden ennustamiseen. Erityisesti laserkeilausaineistosta tuotettu maanpinnan korkeusmalli osoitti tehokkuutensa veden virtaussuuntien mallintamisesta. Korkeusmallin tuotantoa on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.

Metsien kaukokartoitus, avoimet paikkatietoaineistot
Laserkeilausinventointi tiedon keruusta tiedon tulkintaan ja käyttöön. Tällä vuosikymmenellä lentokoneesta tehtävä laserkeilaus on korvannut maastossa tehtävän metsien mittauksen valtamenetelmänä. Laserkeilausaineistosta saadaan tulkittua esimerkiksi tarkat mallit sekä maanpinnan että puiden latvusten tasosta. Kuvan (C) Carbomap.

Paikkatietoanalyysi tuottaa uutta tietoa

Yhdistämällä eri aineistoista saatavia tietoja, voidaan luoda täysin uutta tietoa. Tutkimuksessa tein logistiseen regressioon perustuvan mallin, jolla selitettiin metsätraktorin aiheuttamia vauriokohtia paikkatietoaineistoista saatavien tietojen avulla. Laserkeilauksen lisäksi Geologian tutkimuskeskuksen keräämästä maaperäkartasta havaittiin olevan hyötyä korjuuvaurioiden mallintamisessa. Mallin avulla laskettiin riskikartta maaperävaurion syntymiselle:

Avoimet paikkatietoaineistot, maaperävaurion riskikartta
Tutkimuksen perusteella laskettu maaperävaurioiden riskikartta Nummelassa sijainneelle leimikolle (alempi kuva). Kohdat, joihin vesi kerääntyy, voidaan tunnistaa laserkeilauksen avulla tehokkaasti (riskialttiit kohdat näkyvät kartassa tummemmalla värillä). Kyseisestä kartasta olisi jo tällaisenaan hyötyä puunkorjuun suunnitteluun.

Lue lisää ja ota kantaa

Laserkeilaus on tämän hetkin kuumin työväline metsien kaukokartoituksessa, ja viittaamani tutkimus on yksi todiste lisää sen tehokkuudesta luonnonvarojen kartoituksessa. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ja -havainnot löytyvät tulevan väitöskirjani osajulkaisusta*, jonka tiivistelmä on avoimesti luettavissa Scandinavian Journal of Forest Research -lehden sivuilla. Pyydettäessä lähetän asiasta kiinnostuneille myös pdf:n koko jutusta (katso yhteystiedot).

Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Jari Vauhkonen, Timo Melkas & Markus Holopainen. 2017. Airborne LiDAR-derived elevation data in terrain trafficability mapping. Scandinavian Journal of Forest Research.


Jaa kommettikenttään ajatuksesi! Mihin muihin metsäisiin sovelluksiin avoimet paikkatietoaineistot tuovat lisäarvoa? Alla olevassa videossa on esitetty muutamia käyttökohteita pistemäiselle tiedolle, jollaista laserkeilaus tuottaa.

Uuden vuoden toive: kestävä metsänhoito

Metsäkumppani on olemassa, jotta suomalaisten metsiä hoidettaisiin pitkäjänteisesti, metsänomistajan arvojen ja elämäntilanteen mukaisesti. Metsänhoidon tulee olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Hyvin hoidettu taimikko on tuottava investointi tulevaisuuteen. Kiikoinen, 27.12.2016.

Metsän taloudellinen merkitys

Metsänomistaja: oletko koskaan pohtinut, mitä metsätila merkitsee sinulle taloudellisesti? Osa metsänomistajista korostaa enemmän metsästä saatavia puunmyyntituloja, ja toisille metsätilan antama taloudellinen turva on tärkeämpää. Metsällä onkin monipuolinen taloudellinen merkitys, sillä puunmyyntituloilla voit ostaa vaikka auton tai lomamatkan, ja samalla metsätilan arvosta noin 60 % käy vakuutena esimerkiksi asuntolainalle.

Kestävään metsätalouteen kuuluu, että metsätila säilytetään taloudellisesti tuottavana myös tulevaisuudessa. Huolehdi ajoissa taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta, jotta puiden kasvu säilyy hyvänä. Metsätilan arvo kasvaa varmasti ja nopeasti tehtyjen metsänhoitotöiden ansiosta, vaikka investointien tuotto ei realisoidu lisääntyneinä puunmyyntituloina vielä tällä vuosikymmenellä.

Metsänhoitoa luonnon ehdoilla

Monimuotoinen metsäluonto, kaunis maisema ja runsaat virkistyskäyttömahdollisuudet ovat useimmille meistä tärkeitä metsään liittyviä arvoja. Metsänhoidon taloudellisten ja luonnonsuojelullisten tavoitteiden välillä on aina löydettävissä metsänomistajan arvomaailmaan sopiva kompromissi.

Omassa metsätaloudessani olen tehnyt jo vuosien ajan ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tällöin muun muassa metsätuhojen riski pienenee, koska monimuotoinen metsä on kestävämpi ja vastustuskykyisempi tuhonaiheuttajia vastaan kuin yhden puulajin metsä. Monimuotoisessa metsässä elää esimerkiksi kuusikoissa laajoja metsätuhoja aiheuttavan kirjanpainajan luontaisia vihollisia, jotka rajoittavat hyönteistuhojen syntymistä pitämällä kirjanpainajakannat kurissa.

Tekopökkelöt vuoden 2016 trendi-ilmiö metsänhoidossa

Säästöpuiden jättäminen hakkuiden yhteydessä on yksi näkyvimmistä ja keskeisimmistä keinoista lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Pieniä alueita tai puuryhmiä rajataan kokonaan metsätalouden ulkopuolelle säästöpuustoksi, joka ensin vanhenee, sitten kuolee ja lopulta lahoaa metsään tarjoten jokaisessa vaiheessa sopivan elinympäristön useille joko kuolevasta tai lahoavasta puusta riippuvaisille lajeille.

Seuraamani metsäalan keskustelun perusteella vuoden 2016 ”luonnonhoitotrendiksi” vaikutti nousevan tekopökkelöiden tekeminen. Ylhäällä olevassa kuvassa näkyy Joutsijärven ulkoilureitin varteen tehtyjä tekopökkelöitä (kuvattu 4.7.2016, (c) Mikko Niemi). Tekopökkelöt lisäävät nopeasti järeän lahopuun määrää metsässä, mistä hyötyvät monet sammalet, sienet, hyönteiset, hyönteisiä syövät eläimet sekä pystylahopuuhun pesiytyvät tiaiset ja kolopesijät. Uutisen mukaan myös MTK ja Energiateollisuus ry aloittivat myös mielenkiintoisen yhteistyön tekopökkelöiden tekemisestä sähkölinjojen viereen.

Ulkoilureittien säilyttäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaalisesti kestävään metsänhoitoon (PEFC-sertifioinnin kriteeri). Pitkospuut Joutsijärven ulkoilureitillä, 4.7.2016.

Miten varmistaa, että metsä voi hyvin?

Metsäammattilaiset ovat keskeisessä roolissa kestävän metsänhoidon toteutumisessa. Ammattilaisten vastuulla on tarjota metsänomistajalle ratkaisuja hänen taloudellisten ja luonnonsuojelullisten tavoitteidensa yhteensovittamiseen.

Tunnen erilaisten metsänhoitotöiden ja hakkuiden vaikutukset puuston kehitykseen ja metsätalouden kannattavuuteen. Lisäksi hallitsen PEFC- ja FSC-sertifiointikriteerien metsänhoidolle asettamat vaatimukset, joiden tavoitteena on varmistaa metsänhoidon säilyminen niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävänä. Osallistun myös WWF:n Metsähaasteeseen tarjoamalla luonnonsuojelullisia arvoja painottaville metsänomistajille WWF:n metsänhoito-oppaan mukaista metsänhoitoa.